Mennyttä

           

  

 

 

Elämätä

Häät on nyt juhlittu. Kaikki meni loppuen lopuksi hyvin. Mitä nyt pieniä kommelluksia sattui pitkin viikkoa. Niistä sitten myöhemmin. Kuvia odotellessa.

 

Olen unohtanut päivittää Simban terveysjuttuja. Mutta lyhyesti ja ytimekkäästi Simba voi hyvin. Koko ajan mennään eteenpäin. Viime aikoina Simbasta on kuoriutunut aivan uusi poika.

Meidän nirso, ruokaa välttelevä poikamme, syö nykyään kolme (!) ateriaa päivässä. Simba syö siis kuin hevonen. Häitten jälkeen totesimme, ettei perinteinen aamu ja iltaruoka enää riitä Simballe. Olemmekin nyt noin viikon ajan antaneet pojalle kolme ateriaa päivässä ja joinakin päivinä mietin riittääkö sekään.

Simba on kovasti nauttinut viime päivien auringonpaisteesta sekä lämpöisistä keleistä.

Talvelle on todennäköisesti luvassa ihana yllätys. Mutta siitä sitten myöhemmin. Joskus kun asia varmistuu.

Mukavaa syksyä kaikille!

But i do

Tänään kävin kaupassa. En taaskaan ostanut mitään mitä oli kauppalistassa. Sen sijaan pohdin paljon.

  

Moni asia on tällä viikolla harmittanut. Mutta tänään kotitöitä tehdessäni tajusin, Mitä sitten. Parempi on jatkaa elämässä eteenpäin, kuin jäädä murehtimaan vanhoja.

Totesin myös kauppareissulla, että syksy on ihana! Pimenevät illat, raikas ilma ja sateinen metsä. Aah<3

 

Edessäni käveli poika. Hypellen ja nauraen. Minuakin alkoi hymyillyttää. Tänään olikin ihan hyvä päivä.

Hämärää

Koska aamuisin alkoi olla näin hämärää? Koska illat pimenivät niin, että Simban iltapissatuksella on jo aivan pimeää ja heijastimien esiin kaivaminen tuntuu hyvältä idealta. 

  

 

Aamulla

Eilen, astellessani sateessa tennarit märkinä kohti uutta työpaikkaani, pohdin miten kauan ihmisellä menee tottua uuteen elämänrytmiin? Ainaiset aamuvuorot ovat hyvin väsyttäviä. Ennen kirosin vuorotöitä ja ainaista vuorojen vaihtelua. Mutta nyt olen huomannut kaipaavani iltavuoroja. Vapautta nukkua myöhään.
Mutta ehkä se tästä. Pikku hiljaa.

Pohdin bussissa istuessani miksi ihmissuhteet ovat niin vaikea laji? Miksi toiset yrittävät enemmän ja toiset vähemmän? Ja silti odotukset ovat kaikilla samoja.
Missä vaiheessa ihmisen kannattaa lopettaa yrittäminen ja uskominen ja oikeasti vain tylysti todeta, että minua ei kohdella näin? Hassua miten ne kaikista läheisimmät ihmissuhteet ovat aina niitä vaikeimpia.

Häät edistyvät pikku hiljaa. Monet jutut ovat alkaneet valmistua ja ressikin alkaa hieman hälvetä. Jaksan uskoa, että kaikki menee hyvin. Löysimme vihdoin Simballekkin hoitajan- JEE!

Ja nyt voisin mennä nauttimaan kupin teetä.

Aamun ihanin asia on runsas teevalikoima.

Kuvat http://weheartit.com/
en ole ehtinyt kuvata tarpeeksi ja säätää kuvia koneelle. Ehkä sitten joskus.

Mennyttä

  

Tänään fiilistelin vanhoja syksykuvia. Kun väsymys ja pettymys painaa on hyvä uppoutua valokuvien pariin. Omia lemppareita:

Kiitollisuutta

Pikkusiskolta lainassa olleita lehtiä on tullut viime päivinä oikein urakalla luettua. Ja monta tuoretta ajatusta päähän on pälkähtänyt. Mutta eniten mieleen jäi kiitollisuus. Se miten ihmiset eivät muista olla kiitollisia ja kiittää. Siispä.

10 syytä olla kiitollinen:

1. Minä uskalsin vaihtaa työpaikkaa ja nyt teen mukavaa sekä mielenkiintoista työtä
2. Minä menen pian naimisiin ihanan miehen kanssa
3. Simban lääkitys tepsii ja meillä on mitä ihanin koira
4. Olen yhtä siskonpoikaa rikkaampi
5. Mielikuvitus ja luovuus. On hienoa huomata miten hyvän mielikuvituksen ja luovuuden on perinyt.
6. Sain eilen mukava sekä tarpeellisen yllätyslahjan, josta riittää iloa pitkäksi aikaa
7. Viikonloppu vapaat. Miten ihanaa on sunnuntaiaamuisin kävellä hiljaisia katuja pitkin koiran kanssa lenkillä.
8. Vuodenajat. Syksyn tunnelmalliset pimenevät illat ovat parhautta.
9. Monta hyvää erilaista teetä kotona. Mikä sen ihanempaa kuin iltaisin nauttia ison kupin hyvää teetä?
10. Elämä. Minä elän ja olen.

Mistä sinä olet kiitollinen?

Teeman mukaista musiikkia:

http://www.youtube.com/watch?v=MOiWk-FxTt8