Näin uuden vuoden alussa tunnun törmäävän hyviin elämänohjeisiin.
Aamulehden sunnuntailiitteessä 29.12 oli seuraavia
" Ole hiukan armollisempi itsellesi, relaa vähän"
" Positiivista ajattelua voi myös opetella. "
"Onnelliseksi voi -- tulla silmänräpäyksessä, sillä onnellisuus on valinta. Se on tie, ei päämäärä. Tärkeää on olla läsnä tässä hetkessä. Toinen tärkeä asia on hyväksyntä."
"Tärkeintä on hakea ratkaisuja, ei ongelmia"
Eniten mieleen jäi kuitenkin tämä:
"-- Hyvä elämä on unelmien tekemistä todeksi. Paino on tekemisessä. ---Meillähän on tavallaan kaksi elämää: se jota elämme ja se jota emme elä. Jos jälkimmäinen tuntuu enemmän omalta, sitä voi alkaa elää, kun uskaltaa tehdä ja kokeilla. "
Kodinkuvalehti 5/12 antoi ajatuksiaan myös:
" Seiskan taso riittää"
" Toisen temperamentin muuttaminen ei onnistu eikä sen kuulukaan onnistua. Toisen temperamentti täytyy hyväksyä ja sen kanssa täytyy oppia elämään. -- Tärkeintä on jatkaa eroista huolimatta toisen ydinminän rakastamista".
" Kestä minuutti. Pahin, ensimmäinen temperamenttihumahdus kestää ½-1½ min. Sen jälkeen oma käytös ei tule suoraa selkäytimestä: et siis käyttäydy kuin oman temperamenttityyppisi ääriesimerkki. Mukaan ehtii tulla vähän enemmän viisasta ongelmanratkaisukykyä, ydinminää."
Ja tärkeimpänä
"Annoin pikkuhiljaa anteeksi, vaikka äiti ei edes pyytänyt. Tajusin, että olen itse vastuussa siitä, millaiseksi aikuiseksi olen kasvanut. Sen jälkeen katkeruus haihtui ja oloni keveni."
Näillä mennään. Ja muistetaan toki omat lupaukseni. Olenkin tänään jo kuuliaisesti ainakin nauranut, iloinnut ja ollut kärsivällinen. Ei ollenkaan huono aloitus :)
Uuden vuoden biisinä soi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti