Ajatuksia viikolta

- Onneksi esikoinen on niin reipas. Jos äiti ei pääse lattialta ylös,

 tuo poika itse pyytämättä sisähousunsa äitille

- Voisikohan puhelimeen kehittää jonkinlaisen magneetin,

 jotta se olisi aina saatavilla. Jos ei vaikka joskus pääse sieltä lattialta ylös

- Pahvilaatikoiden silppuaminen on terapeuttista työtä. 

Ai miksikö ne pilkotaan? No eihän niitä tietenkään voi pahvinkeräykseen pistää vain litistettyinä. 

Kyllä papat tietää paremmin.

- Onkohan esikoinen tajunnut että meille tulee vauva? 

Hän on nimittäin keksinyt oivan tavan valmistaa isi ja äiti vauvan yöheräilyille.

 Joka öinen parin tunnin valvominen käy hyvästä treenistä.

 (äiti toivoo salaa, että poika oppisi nukkumaan edes silloin tällöin koko 

öitä ennnen vauvan syntymää, tai sitten meillä tulee varmaan olemaan aika väsynyttä porukkaa)

- Muutaman päivän nettikatkos tekee hyvää. 

Eipähän tarvitse tietää maailman menosta mitään, vaan voi uppoutua omaan pieneen kuplaan.

- Viiden tunnin ikean hyllyn kasaus vaatii hermoja.

 Onneksi pikkumies oli innokkaana apurina.

- Missä menee kiltin lapsen ja tuhman lapsen ero? 

Kasvatuksessa? Miksi kilttien pitäisi aina olla kilttejä? 

Miksi tuhmat saavat olla aina tuhmia? Miksi ihmiset unohtavat

sellaisen pienen asian merkityksen kuin kasvatus? Miksi kiltin lapsen

 pitäisi aina olla kiltisti ja nätisti ja hän ei muka koskaan kiukkua?

- Omasta levyhyllystä tekee välillä parhaat löydöt.